Kaisa Luukkosen performansseissa henkilökohtainen sekoittuu satujen naistyyppeihin. Hän käyttää elementtinä omaa korjaamatonta ja virheellistä kehoa antaen sen ohi arkisten standardien satujen maailmaan.

Kaisa Luukkoselle perfomanssi on keskimatkan taidetta. Se kysyy kuinka suhtaudumme niihin jotka ovat ympärillämme mutta joita emme tunne läheisesti. Parhaimmillaan performanssi rakentaa kestonsa ajaksi yhteisön.