Nocturne-teoksesta Strandberg on tullut varioineeksi useamman näyttelyn ja version. Vuonna 2020 Strandberg ikään kuin sulkee Nocturnen näyttämön teoksella Scener (Valokuvakeskus, Raasepori, 2020). Näytöstematiikasta otettu nimi tekee selväksi, että taiteilija on tullut tietoiseksi dramaturgisesta kyvystään. Tässä metateoksessa on myös läsnä tekijän itsetietoisuus omasta traditiostaan ja ammattitaidon painosta, jos kohta myös kollegiaalinen rakkaus edeltäviin tekijöihin. Näyttelyssä nähdään uusi, ”Caroluksen ja Hilman” (Enckellin ja af Klintin) mukaan nimetty installaatioversio Nocturnen videosta. Mukaan on tullut seinälle maalattuja lämpimiä pastellisävyjä, joiden suhde videon värimaailman siniseen hämärään jää kysyväksi. Onko yö väistymässä, hämärä taittumassa? Joka tapauksessa näytelmä on jähmettynyt, ja sininen usva näyttää katoavan. Nocturnen kollaaseista on jäljellä kaksi raskailla raameilla kehystettyä tulostetta, joihin painetut värit sekoittuvat niin paljon, että ne ovat matkalla kohti mustanpuhuvuutta. Lisäksi, aivan kuin Strandbergin aiemmasta linjasta täysin poiketen, gallerian ikkunalaudalla on ”teosobjekti”, putkinäyttömonitori heijastavan sinisen pleksin päällä. Siitä näkyy painostavana katseena ulos kadulle videoteos Elävä kuollut.

Yksi ”silmäteoksen” ominaisuuksista on kääntää katsojakokemus päälaelleen; tehdä teos joka katsoo katsojaa. Samalla se käsittelee katsomisen ja katsotuksi tulemisen samanaikaisuutta; ja siinä mielessä myös yhteiskunnan ja muiden ihmisten katseiden sisäistämistä, eli valtasuhteita, kontrollia ja valvontaa.           – Magnus Strandberg