Teoksen Minneslucka (Galleria Huuto, Helsinki, 2017) teema on muistikatko – tai pikemminkin -aukko tai jopa avanto, avautuminen – joka syntyy Mappa mundin ripustustilassa vaeltamisen kokemuksen siirtämisestä toiseen paikkaan. Se ei tapahdu ilman menetystä. Tekstuuripintaiseen seinään galleriatilassa projisoitu videoanimaatio piirtää esiin muistikatkon niin sisällön tasolla kuin konkreettisena tapahtumana tilassa, jossa projektorin valo heijastuu ja dramatisoi koko tilan vaihtuvilla läsnäolon ja poissaolon, valon ja pimeyden hetkinä. Mappa mundin elävästä, hengittävästä lämmöstä ei enää ole merkkejä. Muistiin on jäänyt karkea mustavalkoinen jälki, joka nähdään sinisessä hämärässä. Projisointi täyttää ahtaan ja pimennetyn galleriatilan valolla. Projisoinnin valosta tulee itsessään temaattinen elementti, kun projisointipinnan rosoisuus rikkoo virtuaalisuuden kokemusta. Etäännyttäminen muistuttaa siitä, miten siveltimenvedot elävät maalauksen materiaalisessa pinnassa. Minnesluckan myötä muodon, pinnan ja heijastuksen, kuolleen ja elävän, fyysisen ja mentaalisen valon välinen yhteys alkaa asettua Strandbergin keskeiseksi teemaksi.
Ajatus katsojan kokemuksesta, millaista on olla installaatiossa, tulee entistä tärkeämmäksi ja toimii lähtökohtana taiteen tekemiseen. Haluan että katsoja on osa teosta, ja että näiden keskinäinen suhde on ambivalentti.
– Magnus Strandberg |