Suurin osa Strandbergin kuvista sijoittuu hämärään, johon valo heijastuu tai pyrkii repeytymään läpi. Strandbergin toinen yksityisnäyttely ja tilateos Mappa mundi ("Maailman kartta", Tammisaari, 2015) aloittaa varsinaisesti teosten sarjan, jossa modernistisen minimalismin ready-made-objektit abstrahoituine tilaripustuksineen saavat yllättävästi aineettoman muodon aineeltaan toiseksi taittuen. Vanhaan viljamakasiiniin rakennettu Mappa mundi on valosta, pigmenteistä ja löydetyistä objekteista rakennettu installaatio, jonka sisältö sai innoituksensa keskiaikaisesta kartografiasta, kristillisestä ikonografiasta sekä kirkkotaiteen tila-avaruudesta. Tilallisuuteen vaikutti myös Strandbergin nuoruuteen liittyvä esityspaikka Kronomagasinet, vaihtoehtoinen henkireikä pikkukaupungissa, vapauden maailma pienoismaailman sisällä. Teoksen muoto itsessään ilmaisee modernistista tylyyttä ja toteavuutta, mutta henkisen vasta-ankkurinsa ansiosta samalla metafyysisen olemuksen läpikuultavaa hengen maailmaa. Tämän kaiken Strandberg asettaa esille hyvin vähäeleisesti ja jotenkin nöyrästi, lausumatta mitään ehdotonta. Teoksen äärellä on helppo hengittää.

Loin ensimmäisen ”tilallisen systeemin”; eli: erilaisten materiaalien kohtaaminen ja vuorovaikutus tilassa.           – Magnus Strandberg